Rahastosijoittaminen voi auttaa sijoittamisen alkuun

Rahastosijoittamisella tarkoitetaan palvelua, jossa rahastonhoitaja huolehtii rahastoon sijoitetuista varoista. Sijoitusrahastojen pääoma koostuu useiden sijoittajien investoinneista, jotka suunnataan erilaisiin kohteisiin. Kohteet voivat olla esimerkiksi osakkeita, raaka-aineita, korkoja tai toisia rahastoja. Rahastosijoittaminen on usein aloittelevalle sijoittajalle helpompi tapa päästä alkuun, koska itse rahaston hoito on  asiantuntijan käsissä. Useimmat pankit tarjoavat palveluja, joissa asiakas sijoittaa tietyn rahasumman rahastoon kuukaudessa. Rahaston kautta salkun hajauttaminen tapahtuu automaattisesti.

 

Miksi sijoittaa rahastoihin?

Sijoittajan näkökulmasta rahastot ovat hyvä vaihtoehto, kun sijoitettavat varat ovat pieniä. Rahaston kautta sijoittajalla on mahdollisuus samalla sijoitussummalla päästä osalliseksi useampaan pörssiyritykseen kuin ainoastaan osakkeita ostamalla. Erilaisia rahastoja löytyy pelkästään Suomesta valtavasti, jolloin sijoittajalla on mahdollisuus itse valita rahasto, joiden riskit, tuotto-odotukset ja markkinat ovat lähimpinä hänen tavoitteitaan. Rahastojen kautta sijoittajan ei tarvitse itse olla perillä pörssikursseista, eikä hänen tarvitse seurata yksittäisten osakkeiden kehitystä. Rahasto toimiikin hyvin passiivisena säästökohteena.

 

Miksi olla sijoittamatta rahastoihin?

Rahastot häviävät suoraan osakkeiden ostamiselle kuluissa. Rahastot perivät rahastonhallinnointikuluja, jotka syövät arvopaperien voittoja. Niiden lisäksi kaupankäynnistä maksetaan usein samat palkkiot kuin osakkeiden kaupankäynnistä rahastojen ulkopuolellakin. Rahastoa valitessa onkin tärkeää olla tietoinen kaikista rahaston kuluista. Arvopaperimarkkinat ovat herkkiä muutoksille, joten rahastot eivät takaa sen parempaa voittoa kuin mitä sijoittaja saisi itse sijoituskohteet valitsemalla. Aikaisempi positiivinen tuloskaan ei välttämättä merkitse, että rahasto on tulevaisuudessa tuottoisa.

 

Rahastoissa on paljon kiertoa, jolloin kannattamaton rahasto poistetaan markkinoilta ja uusia perustetaan jatkuvasti. Tällöin sijoittajan on vaikea saada tietoa rahaston tuottohistoriasta pidemmältä aikaväliltä. Sen sijaan hyvin menestyviä rahastoja markkinoidaan voimakkaasti kuluttajille positiivisella historialla. Kuluttajalle saattaa jäädä tästä virheellinen kuva rahastosijoittamisen kannattavuudesta.

Aktiivisen ja passiivisen rahaston erot

Passiivisesti hoidettu rahasto sijoittaa käytännössä valittuun indeksirahastoon. Sen tavoitteena on seurata kohdeindeksiä ja turvata sijoittajalle markkinoita vastaava tuotto. Passiivisesti hoidettu rahasto on usein pitkällä aikavälillä kannattavampi valinta, koska sen kulut ovat yleensä huomattavasti alemmat. Koska passiivisesti hoidettu rahasto ei harrasta jatkuvaa ennustamista ja arvopaperikaupankäyntiä, sen hallintokustannukset pysyvät pieninä.

 

Aktiivisesti hoidetulla rahastolla on yleensä jokin tietty tavoite, johon se pyrkii. Yleisimpänä tavoitteena sillä on voittaa kohdeindeksinsä. Voitoista iso osa valuu kuitenkin aktiivisen rahaston kuluihin, joten kohdeindeksin lukemiin harvoin päästään. Mahdollinen tuotto on kuitenkin suurempi kuin indeksirahastoissa, jotka omistavat tasan tarkkaan indeksiin lukeutuvia yhtiöitä indeksin mukaisilla painoarvoilla.

 

Tärkeimpiä rahastotyyppejä

Korkorahastot voidaan jakaa lyhyen ja pitkän koron rahastoihin. Lyhyen koron rahastojen sijoituskohteena ovat korkoa tuottavat arvopaperit, kuten valtion, pankkien tai yritysten liikkeelle laskemat joukkolainat, joiden juoksuaika on alle vuoden. Pitkän koron rahastojen arvopaperien juoksuaika on sen sijaan yli vuoden. Yleisesti ottaen lyhyen koron rahastoissa on pienempi riski ja siten myös pienempi tuotto-odotus.

 

Yhdistelmärahastoissa sijoituskohteena toimivat sekä osakkeet että korkoa tuottavat arvopaperit. Osakkeiden riski on korkorahastoja korkeampi, joten sitä tasapainotetaan sijoittamalla sekä korko- että osakemarkkinoille.

 

Osakerahastoissa sen sijaan sijoitetaan pelkästään osakemarkkinoille. Riski on korkeampi kuin muissa, mutta myös mahdollinen tuotto on korkeampi. Useat osakerahastot ovat erikoistuneet tietylle maantieteelliselle alueelle tai toimialalle. Kaikista markkinoilla olevista rahastoista osakerahastot ovat korkeariskisimpiä. Niiden tuotto-odotukset ovat kuitenkin pidemmällä aikavälillä muita rahastoja korkeammat.

 

Kasvurahasto vai tuottorahasto?

Kasvurahastot ja tuottorahastot toimivat eri tavoin voitonjaon yhteydessä. Kasvurahastot käyttävät tuoton rahasto-osuuden arvon kasvattamiseen. Näin pääomaverotuksesta ei tarvitse välittää ennen rahasto-osuuden myyntiä ja voitot jatkavat koron kerryttämistä. Kasvurahastot tuottavat siten korkoa korolle pitkällä aikavälillä. Tuottorahasto jakaa voiton vuosittain rahasto-osuuden omistajille. Rahastosta saadusta voitosta täytyy tehdä veroilmoitus joka vuosi. Sen lisäksi sijoitettu pääoma pysyy samana vuodesta toiseen.